23.2.17

Good morning

Ihanaa torstaita kaikille!
Meidän aamu on alkanut tavalliseen tapaan kuudelta ja Isla nukkuu ensimmäisiä päikkäreitään. Monet ihmettelevät miksi heräämme niin aikaisin ja miksi emme siirrä neidin nukkumisrytmejä hieman, mutta tämä rytmi tuntuu meille juuri täydelliseltä. Isla syö aina iltapuuron seitsemältä ja nukahtaa yleensä ennen puolta kahdeksaa, jolloin meille jää illalla kivasti omaa aikaa.
Meillä on myös ensimmäinen yö takana unikoulua tai oikeastaan yöimetysten pois jättämistä, joten sormet ristissä, että tästä eteenpäin myös minä saisin nukkua kokonaisia öitä! Kymmenen kuukauden katkonaisten unien jälkeen väsymys on välillä sitä luokkaa, että pienetkin vastoinkäymiset tuntuu vähän liiankin isoilta. Mutta tästä voisin kirjoitella lisää, sitten kun näitä öitä on takana enemmän.
Meidän alkuvuosi ja etenkin helmikuu on mennyt niin hujauksessa!
Ollaan oltu todella paljon menossa ja vietetty aikaa ystävien ja perheidemme kanssa. On ollut läksäreitä, kotiinpaluujuhlia ja kuukauden kohokohtana rakkaan siskonpojan ristiäiset. Kevään odottaminen tuo aina kovan innon sisustaa ja uudistaa kotia, joten teimme myös pienen reissun Haaparantaan ja Ikeaan viime viikolla. Mitään tiettyä ei oikeastaan edes lähdetty hakemaan, mutta ainahan sieltä kärryllinen tavaraa lähtee mukaan, eikö? 
 
Muutamana päivänä on ollut ihana sää ja on ollut mukava taas ulkoilla! Päivittäiset vaunulenkit ovat viime viikkojen aikana vähän jääneet ja siihen on ehdottomasti tehtävä muutos. Huomaa heti omassa fiiliksessä jos ei ulkoile, mutta viime aikoina on ollut vaan niin helppo laittaa Isla terassille nukkumaan ja itse puuhailla jotain muuta sisällä.
Tällä hetkellä Islan kanssa touhuaminen on niin ihanaa!
En sano etteikö aikaisemmin olisi ollut, päinvastoin, mutta tämä melkein kymmenenkuun ikä on vaan jotenkin älyttömän hauska. Neiti oppii uusia asioita niin kovalla vauhdilla ja ymmärtää koko ajan enemmän ja enemmän. Hänestä on tullut kunnon kelmi ja testaa todella meidän rajoja ja konttaa täysillä karkuun. Parhaita leikkejä tällä hetkellä ovat tyynyjen päällä möyriminen, asioiden takaa kurkkiminen ja syliin kiipeäminen. Näyttää siltä, että minun rauhallisen luonteen sijaan neiti on perinyt isin vauhdikkuuden, joten saa nähdä millaisia tilanteita on luvassa tuleville kuukausille haha!



<3: Roosa

8.2.17

Neiti 9kk

Meidän ihana pieni neitimme on nyt viettänyt saman ajan mahan ulkopuolella kuin sisällä, ihan uskomatonta! Nyt tuntuu, että kehitys on ottanut isoja harppauksia ja tästä varmaan vauhti vielä kovenee. Reviiri laajenee koko ajan ja Isla konttaa huoneesta toiseen sekä seuraa perässä. Rauhalliset suihkut, syömiset ja laittautumiset on historiaa sillä nykyään neidin on oltava aina siellä missä tapahtuu. Sydämentykytyksiä ja vaarallisia tilanteita sattuu tuon tuosta, sillä ihan vielä tuo pää ei taida olla menossa mukana. Tukea vasten noustaan ja jouduimmekin laskea pinnasängyn pohjan ihan alas ettei vaan tiputa laidan yli. Laatikoiden päälle kiivetään, esteiden yli ryömitään ja aamulla on ihan parasta nousta äidin tai isin selän päälle. 

Tällä hetkellä hampaita on tulossa lisää, mikä on aiheuttanut vähän kiukkua ja levottomia öitä, mutta muuten ollaan oltu yhtä hymyä. Islalla on vieläkin tuo oma ihana tyylinsä hymyillä, kuten kuvista huomaa ja hänen naurunsa on mahtavan hörisevä ja värisevä (hankala kuvailla, mutta sen kuullessa ei voi muuta kuin nauraa). 
Isla on aina höpötellyt ja "jutellut" paljon, mutta nyt juttelu kuulostaa enemmän ja enemmän keskustelulta. "Äiti, ätä, äätii, pappa, papa, ishi, vavva"-äänteitä tulee paljon ja neiti saattaa leikkiä itsekseen ja höpötellä vaan kaikkea söpöä. Myös esineitä ja ihmisiä osoitellaan paljon ja esimerkiksi kysyessä "missä nalle" hän osaa osoittaa puuropaketin kyljessä olevaa nallea aww. :)

Muutamien tukehtumisepisodien jälkeen ollaan päästy sormiruokailussa hyvälle mallille ja onkin ollut helppoa, kun on voinut kokkailla Islalle melkein samoja ruokia kuin meille. Kaikki ruoka uppoaa, mutta pikkuneidin ehdottomia lemppareita on Talk-murut, kananmuna, mustikat ja banaani. 
 Sormiruokailu on vaan niin helppoa, sillä voidaan syödä koko perhe samaan aikaan ja toisen meistä ei tarvitse syöttää Islaa lusikalla.
 Islasta on myös tullut todella hellyydenkipeä ja oikein kiipeää syliin jos istumme lattialla. Siitä asti, kun hän oppi yhtään rimpuilemaan irti ja ilmaisemaan tahtoaan, ei hän ole viihtynyt ollenkaan sylissä, joten me olemme ihan onnessaan tästä vaiheesta! Sylissä ollessa hän pitää tiukasti kiinni, painaa posken poskea vasten ja hymisee tyytyväisenä. 
Tämä hellyysvaihe saa kestää meidän puolesta pitkään, sillä sydämeni pakahtuu pelkästä ajatuksesta, että meidän ihana minineiti täyttää kohta yhden vuoden! <3
 
<3: Roosa 
 
P.s. Pahoittelut tästä hitaasta postaustahdista, mutta tällä hetkellä postailu on niin raivostuttavan vaikeaa. Meidän kone on niin tukossa ettei mitään rajaa ja yhden postauksen tekeminen kestää todella kauan... 
Tarkoitus olisi hommata uusi kone piakkoin, joten sitä odotellessa. :)