19.1.17

Momiform

Harmaa Bershkasta ostettu mekko on varmaan yksi käytetyin vaatteeni! 
Se on niin monipuolinen ja älyttömän mukava päällä. Käytin mekkoa läpi raskauden, lainasin siskolle hänen raskausajaksi ja nyt otin sen taas pitkästä aikaa käyttöön. Mekko ei ole näin imetysajalle kauhean käytännöllinen, mutta tuon minin kanssa touhutessa niin joustava ja kiva päällä. 
Omaan arkipukeutumiseeni kuuluu niin paljon nykyään esimerkiksi jumppahousut, rennot paidat ja topit, joten välillä on ihana vetäistä päälle jotain muuta.

Tänään on taas saanut nauraa pikkulikalle, kun hän oppi vilkuttamaan. Saa kunnolla pidätellä naurua (ja kyyneliä), kun toinen niin suloisesti keskeyttää leikit, kääntyy meihin päin ja heiluttaa koko käsivarttaan. Ihan huippua huomata kuinka nopeasti kaikki uudet opit tarttuu! Naurujen lisäksi neiti on aiheuttanut pieniä sydämentykytyksiä, sillä yhtäkkiä hän pääsee paikasta toiseen niin salamannopeasti. On niin tottunut siihen, että esimerkiksi ruokaa on saanut kokkailla rauhassa tai laittaa pyykkejä kuivumaan, mutta nyt saa juosta minuutin välein estämään pienten sormien menoa pistorasiaan tai räpläämään vaunujen likaisia renkaita.
Alle neljän kuukauden päästä juhlitaan yksivuotissynttäreitä ja saa nähdä kuinka nopeaa silloin juostaan heh!

Ihanaa loppuviikkoa kaikille!
<3: Roosa

16.1.17

Minne katosi päivät?

Voi luoja, että rakastan tuota pikkuneitiä! 
Isla on niin ilopilleri aina ja saa meidät koko ajan nauramaan. 
Meidän päivä alkoi jo 5:30 tänä aamuna, kun neiti läpsytteli iloisesti meidän kasvoja ja käsiä. Revettiin molemmat väsymyksestä huolimatta nauramaan, sillä jotain siinä minikädellä läpsyttelemisessä on vaan niin koomista. Isi nappasi Islan kainaloon ja heidän siirtyessä olohuoneeseen leikkimään, sain jatkaa unia vielä pitkään. On kyllä ihana nukkua välillä muutama ekstratunti, mutta silti ennemmin herään aamulla aikaisin. En olisi iki-iki-ikinä uskonut, että minusta voi kuoriutua aamuihminen, mutta jotenkin nautin niistä rauhallisista hetkistä kahvia hörppien, Islan leikkiessä rauhassa ja tyytyväisenä. Olen myös saanut tarkemman ruokailurytmin Islan syntymän jälkeen ja syönkin lounasta jo yleensä 10-11 aikaan, joten myöhempään herätessä kroppa huutaa ruokaa. 
Tänään ollaan vietelty rauhallista kotipäivää. Sisko kävi kyläilemässä päälle kuukaden ikäisen poitsunsa kanssa ja onhan ne minivauvat vaan niin ihania! Jännä miten nopeasti unohtaa kaikki vastasyntyneeseen liittyvät jutut ja etenkin niin pienen nostelu ja käsittely tuntuu niin kaukaiselta. Isla on ihan todella kiinnostunut serkkupojastaan ja lähtee raketin lailla ryömimään kohti hänet nähdessään, joten pitää koittaa vielä pitää vähän turvaväliä. Isla ei vielä hallitse voimiaan ja nappaa meidän aikuistenkin käsistä ja hiuksista niin kovasti kiinni, että herkemmälle iholle voi helposti jäädä pahaa jälkeä. Muutama kuukausi eteenpäin ja veikkaan, että noista kahdesta tulee melko erottamaton kaksikko! 
Minulla on menossa viimeinen äitiyslomakuukausi ja olo on ihan äärettömän haikea. Miten, siis miten aika onkaan mennyt ohi näin hujauksessa? Seuraava kuukausi vielä vietellään lomia, mutta maaliskuun alussa koittaa töihin paluu. Meillä on onneksi niin kiva tilanne, ettei Islan tarvitse mennä hoitoon ja minäkin teen vain muutamaa päivää, mutta silti... 
Töihinpaluu on silti tällä hetkellä meille parhain vaihtoehto, vaikka ehdottomasti haluaisin kotiin jäädäkin. Onneksi kesälle on luvassa lisää lomaa, joten töissä ei tarvitse painaa montaa kuukautta. Veikkaan kyllä, että mitä enemmän Isla lähtee liikkeelle ja tuhoamaan paikkoja, sitä enemmän töihinpaluu alkaa tuntua mieluisalta hah! Monesti kuulee, että äitiysloman jälkeinen töihinpaluu tuntuu kuin lomalle pääsisi, joten sitä odotellessa. 
Onneksi saan vielä nauttia näistä rauhallisista aamuista, hitaista päivistä, pitkistä kävelylenkeistä ja Islan kanssa leikkimisestä päivittäin. Eiväthän ne tosin maaliskuun koittaessa minnekään häviä, mutta ehkä niitä arvostaa enemmän niiden ollessa harvemmassa. 

<3: Roosa

13.1.17

2016

Vuosi 2016 on ollut tähänastisen elämäni antoisin, parhain, ihanin ja nopein. On sanomattakin selvää mikä on vuoden ehdoton kohokohta, mutta vuoteen on mahtunut lisäksi paljon muitakin ihania hetkiä ja suuria asioita.
Tammikuu-Helmikuu
Vihdoin matelevan loppuvuoden jälkeen vaihtui vuosi, päästiin samalle puolelle lasketun ajan kanssa ja aika alkoi heti tuntua menevän nopeampaa. Maha kasvoi vauhdilla ja nautin pienokaisen ihanista liikkeistä. Äitiyspakkaus saapui ja se purettiin kotona yhdessä, hypistellen innolla jokaista pientä vaatetta ja tavaraa. Hamstrasin vauvanvaatteita, virkkasin, järjestelin ja valmistin kotia vauvaa varten. 
Maaliskuu
Pesin ensimmäisiä vaatteita, harsoja ja lakanoita. Olo alkoi olla tukala ja olinkin ollut jonkin aikaa sairaslomalla, mutta tässä kuussa alkoi myös virallisesti äitiysloma. Nautin vauvan liikkeistä ja tuttujen ja tuntemattomien mahakehuista. Muistan istuneeni sängyllä ja tuijottaneeni kyyneleet silmissä, sydän pakahtuen onnesta, kaapinoven päällä kuivuvia pieniä lakanoita. Loppukuusta minut yllätettiin ihanilla babyshowereilla ja sain nähdä pitkästä aikaa rakkaita ystäviä, jotka saapuivat paikalle muista maista ja kaupungeista. 
Huhtikuu
Maha alkoi olla valtava ja pieni kroppani äärirajoilla. Kierreltiin paljon kaupungilla, käytiin todella lyhyillä kävelyillä, laitettiin loppuja asioita valmiiksi. Petasin pinnasängyn valmiiksi ja viikkasin pieniä vaatteita uudestaan, uudestaan ja uudestaan. Olo oli kivulias ja tukala sekä pinna todella kireällä. Yritin tulkita jokaista kehon merkkiä alkavaksi synnytykseksi mutta turhaan, loppukuun laskettu aika tuli ja meni. Toukokuun viimeisenä olin muiden juhlijoiden mukana viettämässä vappua ja pelkäsin lapsivesien menevän julkisella paikalla hah! Kanssajuhlijat kyselivät lasketusta ajasta ja järkytin heitä kertomalla sen jo menneen. 
Sain paljon tsemppejä ja mahanihasteluita kaikilta. 
Toukokuu
Toukokuun kolmas maailmamme mullistui ja pieni tyttö syntyi. Ensihetket menivät vauvaa ihastellessa ja uusien asioiden opettelussa. Toivuin synnytyksestä nopeammin mitä osasin ikinä kuvitella ja Islan ollessa viiden päivän ikäinen, lähdin onnesta soikeana ensimmäiselle vaunulenkille. Oli myös ensimmäinen neuvola, ensimmäinen kylpy ja ensimmäiset vierailut. Ystäviä ja perhettä kävi paljon kylässä ja vauva oli oikein tyytyväinen pieni tuhisija. Juhlimme ensimmäistä äitienpäivääni kakkukahvien kera. Kävin vauvakerhossa ensimmäistä kertaa pienen pariviikkoisen kanssa. Ostimme ensiasuntomme, joka valmistuisi vasta elokuussa. Vauvan ollessa kolmen viikon ikäinen, muutimme väliaikaiseen asuntoon ja muutto vastasyntyneen kanssa oli ihan hirveää! Itkin onnesta kun muutto oli ohi ja vihdoin sai nauttia vauvasta ja kesästä. 
Kesäkuu
Vauvan ihastelu jatkui ja kävin paljon vaunulenkeillä, kaupungilla ja liikuin bussilla paikasta toiseen. Vauva hymyili ensimmäistä kertaa kuukauden iässä. Täytin 24 ja kävin ulkona ystävien kanssa. Vauva sai nimekseen Isla ja ristiäiset olivat todella ihanat. Kävimme Islan kanssa ensimmäistä kertaa mökillä. Vietimme paljon aikaa ystävien ja perheiden kanssa. Isla nukkui suuren osan vielä päivistä ja hyvät yöunet, joten minulla oli paljon aikaa levätä. 
Heinäkuu
Isla kasvoi ja kehittyi hurjaa vauhtia ja sitä kaikkea oli ihana seurata vierestä. Hänelle alkoi kehittyä oma ihana luonne hymyineen ja kiljahduksineen. Päivät menivät Islaa pyöritellessä ja hänelle jutellessa. Heinäkuussa oli kamalat helteet, jolloin jumitimme paljon sisällä pienen kanssa. Välillä päästiin myös pikkuneidin kanssa rannalle ja vietimme aikaa ulkona. Lähdettiin pidemmälle reissulle ensimmäistä kertaa Islan kanssa ja ajoimme Tampereelle, parin päivän päästä Turkuun josta hyppäsimme laivalla Tukholmanristeilylle ja kotimaassa ajelimme mökille. 
Elokuu
Elokuussa mökkeilimme lisää ja Islan kehityksessä tapahtui paljon. Vauvauinti alkoi ja Isla kerkesi juuri täyttää kolme kuukautta, mikä on yksi vauvauinnin aloituskriteeri. Asuntomme valmistui vihdoin ja pääsimme elokuun lopulla muuttamaan. Muutto oli helppo ja ei mitään verrattuna aikaisempaan. Ihana, kun vihdoin löysimme paikan jossa meidän kaikkien on hyvä ja mukava olla.
Syyskuu
Syyskuussa alkoi muodostua vihdoin ihana arki uudessa kodissa Islan kanssa. Uusi ympäristö tuli tutuksi lukuisilla vaunulenkeillä. Matkustimme Kreetalle perheen kanssa ja Isla oli ensimmäistä kertaa lentokoneessa. Hyvästelin rakkaita lapsuudenystäviäni, jotka lähtivät vaihtoon ja muuttivat ulkomaille.
Lokakuu
Reissun jälkeen jatkui normaali arki vauvauinteineen ja kerhoineen. Treffasin paljon kavereita ja tutustuin paljon muihin äiteihin, joilla oli samanikäisiä vauvoja. Yllätimme rakkaan siskomme babyshowereilla.
Marraskuu
Ensilumi satoi ja nautin ensimmäistä kertaa kirpeistä pakkasilmoista. Isla lopetti päiväunien nukkumisen sisällä, ainoastaan ulkoilma kelpasi ja kelpaa edelleen. Isla reenaili paljon ryömimistä ja nauraa räkätti päivät pitkät. Vietimme Antin ensimmäistä isänpäivää. Kävin muutamissa pikkujouluissa ja kävimme pitkästä aikaa kahdestaan treffeillä.
Joulukuu
Islalle puhkesi ensimmäiset hampaat ja oli alkukuusta välillä kiukkuinen. Isla reenaili paljon konttaamista ja kyllästyi nopeasti leluihin, minkä vuoksi yritimme keksiä paljon uutta viihdykettä. Laitoimme joulukuusen ja joulunodotus tuntui erilaiselta pienen lapsen kanssa. Vietimme paljon aikaa läheisten kanssa. Kuukauden kohokohta oli ehdottomasti siskon ihanan pienen pojan syntymä ja minusta tuli ensimmäistä kertaa täti!

Vuosi on ollut kaikenkaikkiaan aivan todella ihana ja ehdottomasti tähänastisen elämäni paras!
Olen tutustunut paljon uusiin ihmisiin ja etenkin monista muista äideistä olen saanut ihania, tärkeitä ystäviä. Tunnen olevani tasapainossa ja elämä ja meidän arki tuntuu niin mieluisalta. Monen vuoden vuorotöiden ja hektisen elämäntyylin jälkeen on ollut ihana viettää rentoa arkea ja hengähtää. Monesti vauvavuosi on parisuhteellekin rankka, mutta ihana sanoa, että me ollaan kyllä kasvettu niin paljon vahvemmiksi ja tehty kovasti töitä suhteemme eteen.
Vuosi 2017 tuo varmasti tullessaan paljon ihania hetkiä. Isla täyttää yhden vuoden ja päivämme tulevat varmasti muuttumaan hänen liikkeellelähdön myötä. Muutamia reissuja on suunnitelmissa ja kesällä vietämme varmasti paljon aikaa mökillä. Kotia tulemme laittamaan enemmän ja varsinkin omalle pihalle ja isolle terassille on keksittävä jotain mukavaa. 
En malta odottaa mitä kaikkea tänä vuonna tapahtuu! <3

<3: Roosa

8.1.17

Ipa 8kk

 Hui! 
Kaksi kolmasosaa Islan ensimmäisestä vuodesta mennyt, mikä tuntuu niin haikealta mutta tottakai myös mukavalta. Viimeiset kahdeksan kuukautta ovat olleet niiiiiin ihania ja varsinkin nyt on ollut ihana seurata pikkuneidin kehitystä, sillä tuntuu, että tapahtuu paljon kaikkea. 
Eilen Isla lähti konttaamaan ja ollaan yritetty edistää sitä viime viikkojen aikana houkuttelemalla neitiä tulemaan luokse esimerkiksi kännykän tai pleikkarin ohjaimen avulla, mutta toinen on vaan noussut kontalleen, lysähtänyt maahan ja raivostunut kun ei pääse eteenpäin. Yleensä ne epätodennäköisimmät asiat on niitä mitkä kiinnostavat näitä vauvoja ja eipä osattu arvata, että Panadol-pakkaus on se mikä laittaa tähän minityyppiin vauhtia. Isla on skipannut ryömimisen ihan kokonaan, joten eilinen liikkeellelähtö oli jotain sen ja konttaamisen välimuotoa, mutta ainakin nopeasti sitä pääsee paikasta toiseen. 
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita siis edessä ja me saadaan todentotta olla silmä tarkkana tuon uteliaan murumme kanssa.
 Isla on kyllä niin isin tyttö ja noiden kahden suhdetta on ihana seurata.
Isin astuessa huoneeseen Isla riemastuu täysin ja huoneesta poistuessa neiti saattaa tirauttaa pienet itkut. Isin sylissä saa parhaat pyörittelyt, heittelyt ja kutitukset tai sitten siinä vaan retkotellaan leppoisan näköisenä jääkiekkoa katsellen.
Isla syö melkein mitä vain, ainut mikä ei oikein uppoa on parsakaali. Puuro ja hedelmäsoseet ovat ehdottomia lemppareita ja ruokia menee vaihtelevasti 3-5 päivässä. Vesi on myös ihanaa ja sitä juodaan itse nokkamukista. Ihanaa on myös mukin hakkaaminen pöytään, jolloin vettä roiskuu kivasti joka paikkaan. 
Sormiruokaillaan jonkin verran, mutta erään tukehtumisepisodin jälkeen olemme edenneet hitaasti äidin mielenterveyden vuoksi.
Islalla riittää juttua ja varsinkin äidin ja isin herättäminen aamulla kuudelta, kiljumalla korvaan ja läpsimällä pienellä kädellä naamaan, on ihan parasta. 
"Gagaga" ääntelyä tulee jonkin verran ja neiti nauraa räkättää niin ihanan paljon päivät pitkät! 
Isla on alusta asti ollut niin ilmeikäs lapsi ja näistä kuvistakin huomaa, että erilaisia ilmeitä opitaan koko ajan. 
Kasvojen rutistaminen on näistä uusin ja se saa meidät aina repeämään nauruun. 
Ihana tyttö. <3
 
<3: Roosa

4.1.17

Tammikuun ensimmäinen

Viime päivät ovat menneet sukulaisten ja ystävien kanssa aikaa viettäessä. 
Uuden vuoden juhlinnat meni mukavissa tunnelmissa vanhojen kunnon kotibileiden merkeissä ja loput päivät ollaan touhuiltu kaikenlaista porukalla. Ouluun tuli melko kirpsakat pakkaset (tänään -24), joten on tullut aikalailla pysyttyä sisätiloissa, mutta ei haittaa sillä saimme kylään ihanan äitiystäväni Jennin kenellä on hieman Islaa vanhempi poikavauva, sekä rakkaan lapsuudenystäväni Lauran joka muutti syksyllä Lontooseen. Laura on molempien näiden vauvojen kummitäti, joten oli ihana pitkästä aikaa vaihtaa kuulumisia ja viettää aikaa yhdessä. Kokkailtiin kanasalaattia cantaloupe-melonilla ja parmesaanilla ja ensimmäistä kertaa saatiin vauvat yhtäaikaa päiväunille, joten saatiin kahvitella ja jutella rauhassa. 
Treffailen paljon muita äitejä ja monesti naureskellaan, kun tapaamiset on aina yhtä kahvienläikkymistä, tuttien tippumista ja keskeytyneitä lauseita. 
Isla täytti eilen jo kahdeksan kuukautta! 
Ihan hullua ajatella, että 2/3 ensimmäisestä vuodesta on jo mennyt ja kohta vietellään pikkuneidin ensimmäisiä syntymäpäiviä. Kahdeksankuun kunniaksi kävimme uimassa, sillä vauvauinti on tällä hetkellä joulutauolla ja oli kyllä mukavaa, sillä Isla niin nauttii vedessä olosta. On ihana, kun vanhemmat ihmiset tulevat aina juttelemaan ja ihastelemaan tuota meidän pientä neitiä. 
 Islalle on kertynyt paljon tuttujen vanhoja leluja ja ostettiin itse vasta nyt ensimmäinen. Yleensä lelujen sijaan kiinnostavat kaikki muut (kielletyt) tavarat: kännykät, kaukosäätimet ja pleikkarin ohjaimet, joten ostettiin neidille oma vauvojen älypuhelin hauskoilla napeilla ja äänillä. Annettiin puhelin Islalle vielä jättämällä se "vahingossa" lattialle ja neitihän syöksyi salamana sen luokse heh heh. 
Saimme ihania Kastehelmi-purkkeja joululahjaksi! <3

Meillä on tällä hetkellä menossa vähän katkonaiset yöt, sillä yöimetykset ovat lisääntyneet. Neiti reenaa kovasti keskellä yötä konttaamista ja uusia hampaitakin taitaa olla tulossa. Olen jo jonkin aikaa haaveillut yöimetysten lopettamisesta, eli jos kenelläkään on antaa hyviä vinkkejä siihen liittyen niin antaa tulla vaan. Tämän pimeyden ja kylmyyden keskellä on alkanut kaipaamaan kokonaisia öitä, vaikka tykkään imetyksestä edelleen ihan älyttömän paljon. Tuntuu, että vauvoilla on vaan aina jokin vaihe menossa ja uusia juttuja opeteltavana, joten ei tiedä mistä nuo iltahulinat sitten johtuu. 

Nyt on paineltava untenmaille, jos saisi muutaman tunnin yhtenäistä unta. 
Pysykää lämpimänä, etenkin siellä pohjoisemmassa hyrr! :)
<3: Roosa