29.11.16

16 positiivista


  •  Rauhalliset aamut Islan kanssa ja kahvi mikä käynnistää jokaisen päivän (varsinkin jos jaksaa ladata kahvinkeittimen jo illalla).
  • Vaunulenkit kirpeässä pakkassäässä. 
  • Islan höpötykset ja naurut. 
  • Gilmoren tyttöjen uudet jaksot.

  • Lämpimät neuleet, joihin kääriytyä kylminä päivinä. 
  • Perheidemme vierailut. 
  • Viime perjantain treffi-ilta pitkästä aikaa kahdestaan. 
  • Kunnon aamupalat joilla jaksaa pitkälle päivään. 


  • Pitkään nukutut yöunet ja herääminen olohuoneesta kantautuvaan pikkuneidin ja isin nauruun. 
  • Pitkät kuumat suihkut, jotka eivät todellakaan ole enää itsestäänselvyys. :D
  • Pitkästä aikaa ompelukoneella ompelu! Tähän mennessä ei ole valmistunut kuin muutamia juttuja Islalle, joista ehdottomasti paras on pesulappurätti heh! 
  • Uudet pehmeät pussilakanat.


  • Kahvihetket ystävien kanssa ja (kotiäidin pelastus) korvapuustit.
  • Äitiystävät joiden kanssa pystyy puimaan vauva-arjen haasteita. 
  • Pikkuneidin uudet taidot ja nokkamuki jonka idean hän hiffasi heti. :D
  • Uuden hyvän musiikin löytäminen Spotifysta ja Islan heiluvat jalat musiikin kuullessaan. <3
<3: Roosa


20.11.16

Hey there

Ihanaa sunnuntaita kaikille!
Täällä ollaan menty vähän laiskoissa ja väsyneissä tunnelmissa, sillä pikkuneiti on päättänyt kikkailla kahtena edellisenä yönä. Hän on ihan syntymästä asti nukkunut läpi yön (tietenkin syönyt välissä), mutta nyt onkin yhtäkkiä herännyt leikkimään kolmen aikaan yöllä. Ihana, että toinen on niin iloisella tuulella, mutta ne pyörimiset, juttelut, naureskelut ja pärisyttelyt voisi kyllä näiden väsyneiden vanhempien puolesta jättää sinne aamuun haha! 
Vauvoilla kyllä menee ja tulee noita erilaisia hulinavaiheita mutta heti, kun luulee tuntevansa toisen ja toisen rytmit, niin kaikki muuttuu. En tiedä onko pikkuneidillä mennyt tämän pimeyden takia päivä ja yö sekaisin, mutta toivottavasti tämä olisi tosiaan vain joku ohimenevä vaihe. 
Noin aikaisin päivän aloittaminen olisi hieman liian hurjaa, vaikka aikaiset aamut kivoja nykyään onkin. 

Muuten on viikko ja viikonloppu mennyt kivasti. 
Ollaan treffailtu ystäviä ja perhettä, käyty uimassa, leikitty paljon ja oltu vaan rennosti. Nyt on ollut lämpimämpiä ilmoja ja Isla on nukkunut melkein kaikki päiväunensa terassilla vaunuissa, joten vaunulenkit ovat jääneet aika vähäisiksi ja sen kyllä tuntee. Äsken käytiin pitkällä kävelyllä ja teki kyllä niin hyvää! 
Olen keksinyt arkipäiville kaikkia pieniä projekteja Islan unien ajaksi, että saisi käytettyä ajan hyödyksi. Olen muunmuassa järkkäillyt ulkoisen kovalevyn sisältöä (200Gt kuvia sikinsokin ah!) ja tulevalla viikolla ajattelin alkaa järjestämään Islan omaa huonetta. 
Islan pinnasänky on meidän makuuhuoneessa, sillä ei olisi mitään järkeä seilata yöllä huoneiden välillä imettäessä. Tällä hetkellä neiti syö kerran yössä, joten jos sekin syönti jäisi poissa niin hänet voisi siirtää omaan huoneeseen nukkumaan. Isla nukkuu vaihtelevasti omassa pinnasängyssä, sekä meidän vieressä sängyssä ja molemmissa nukkuu kyllä todella hyvin. Muuten ei siis valittamista, mutta onhan se oma uni semmoista koiran unta ja näin yli puoli vuotta ilman kokonaisia yöunia alkaa kyllä välillä tuntumaan. 
Tällä hetkellä Islan huone toimii työhuoneena sekä viimeisten muuttolaatikoiden säilytystilana, jotka pitäisi nyt todellakin viimeistään purkaa. 
Isla sai isovanhemmilta lahjaksi oman poron, mikä näyttää kunnon kinosten päällä varmasti ihanalta. :)

Loppuillan suunnitelmiin kuuluu saunomista, hyvää ruokaa ja mennä toivottavasti aikaisin nukkumaan. 
Mukava tulevaa viikkoa kaikille. :)

<3: Roosa

15.11.16

Puolivuotias rinsessa

  • 6,9kg ja 65cm
  • Nauraa suurimman osan päivistä
  • Rakastaa vauvauintia ja läiskii vettä käsillä ja potkuttelee jaloilla
  • On kaikkiruokainen, ainut mikä aiheuttaa ällötystä ja irvistelyä on maissinaksut
  • On kova möngertämään lattialla ja kurkottelee ylöspäin. Pyörähtää mahalle, takaisin selälle, pyörii akselinsa ympäri ja peruuttaa. Vielä ei liikuta eteenpäin (onneksi, sillä en ole vielä tottunut tähän liikkumiseen ja kurkotteluun. Meillä on olohuoneessa matala sohvapöytä ja hyvä ettei sattunut vahinkoa, kun jätin kameran siihen ja hihnan roikkumaan reunalta alas...)
  • Heti kun kuulee musiikkia, alkaa mahdoton käsillä ja jaloilla huitominen
  • On todella utelias ja kiinnostunut ympäristöstä
  • Pärisyttelee huulillaan
  • Näyttää välillä merkkejä eroahdistuksesta esimerkiksi purskahtamalla itkuun jommankumman meistä poistuessa huoneesta. Ollaan leikitty paljon kurkistus-leikkejä, jolloin hän tajuaisi, ettei äiti tai isi katoa minnekkään. Mutta onneksi tämä vain kuuluu kehitykseen, kun vauva alkaa tajuamaan oman irrallisuutensa
  • Istuu tuolilla ja sylissä ilman tukea, muttei ole noussut vielä lattialla yksin istumaan





Tätä kuulee vanhempien suusta niin usein, mutta mihin tää aika oikein menee ja miten ihmeessä lapset kasvaa niin nopeasti?!
 Tuntuu, että olisin ollut ihan vasta raskaana ja saman ajan kuluttua juhlitaankin jo tämän ihanan neitimme yksivuotissynttäreitä. 
Ihan hurjaa! 
Isla on ollut viime kuukausina niin ihana ilopilleri ja nauraa ja hymyilee melkein koko ajan. Ihana, kun toisesta huomaa koko ajan enemmän ja enemmän omia persoonallisia luonteenpiirteitä ja veikkaan, että tällä pikkutyypillä riittää ainakin huumorintajua. Kokoajan näyttäisi olevan myös kiire jonnekin, joten veikkaan, että pian mennään ja lujaa. 

Olet niin tärkeä, pieni bataattimme. <3

<3: Roosa

13.11.16

You are my happy

Tänään on Antin ensimmäinen isänpäivä. <3

Meidän päivä alkoi vähän erilailla, sillä Antti halusi herätä aikaisin aamulla UFC-matsia katsomaan ja Islakin heräsi sopivasti ennen kuutta. Kaksikko sai siis viettää isä-tytär-laatuaikaa, kun itse nukuin pitkään. Oli ihana herätä levänneenä ja olohuoneesta kuului iloinen nauru.

Päivällä liikuimme Islan mummolaan ja kahvittelimme juhlapäivän kunniaksi suurella porukalla molempien perheiden kera. On niin ihana, kun läheisemme asuvat kaikki samassa kaupungissa ja tämmöiset juhlimiset saa järjestettyä helposti. :)
 Sanat ei riitä edes kuvailemaan, kuinka kiitollinen olen tuolle ihanalle miehelle vierelläni.
Kuusi kuukautta sitten elämämme mullistui täysin, kun pieni pyöreä nyytti saapui maailmaan. Isla teki meistä vanhempia ja on ollut niin upeaa yhdessä opetella uusia juttuja ja jakaa äidiksi ja isäksi tulon iloja ja haasteita. Varsinkin tuon uuden isän matkaa on ollut ilo seurata viereltä.  
 En ikinä unohda sitä tunnetta, mikä oli synnytyksen jälkeisinä päivinä, kun Antti sai oloni niin rakastetuksi.
Olin väsynyt vajaista unista ja olo oli todella heikko, jonka vuoksi Antti hoiti ensimmäiset kylvetykset ja vaipanvaihdot. Myös suuret osat ensipäivien unista Isla nukkui uuden isän rinnan päällä, nukahtaen rauhalliseen sydämensykkeeseen. Muistan kuinka unen läpi kuulin aina, kun Antti kertoi vauvalle kuinka kaunis ja tärkeä hän on ja meinasin pakahtua onnesta. 
Sama meno on jatkunut tähän päivään asti ja veikkaan, että tuosta meidän neidistä taitaa tulla melkoinen isin tyttö. Parhaimmat naurut saa isin olkapäillä ja kun isi poistuu huoneesta, pitää tirauttaa pienet itkut.
Olen niin onnekas, kun olen saanut perustaa perheen hänen kanssaan. 
Hän saa meidän olon niin rakastetuksi ja on syy sille miksi meillä aina raikaa nauru kotona.
Ihanaa isänpäivää rakas! <3


Ihanaa isänpäivää kaikille ja myös tietenkin sille omalle parhaalle isille! <3

<3: Roosa

10.11.16

Marraskuu

Mitä kaikille kuuluu? <3

Meidän marraskuu on alkanut vähän flunssaisissa meiningeissä ja ollaan jouduttu skippaamaan vähän kaikenlaisia menoja. On kyllä niin surkea seurata vierestä, kun pikkuinen on nuhassa, mutta onneksi nuo lapset on niin ihanan reippaita ja iloisia kipeänäkin ettei paljon menoa pysäytä. Tänään väsäsin keittiössä aamupalaa ja olohuoneesta kuului ihana nauru, kun toinen vaan itsekseen siellä räkätti. Isla on myös alkanut liikkumaan lattialla tosi paljon. Vielä ei ihan ryömitä, mutta pyöritään, peruutetaan ja yritetään puskea kontalleen tai istualleen. Viime viikolla tuli täyteen kuusi kuukautta ja voisin kertoa puolivuotiskuulumisia taas ihan omassa postauksessa.
Flunssaa lukuunottamatta kuuluu todella hyvää. 
Päivät lipuvat ohi ihan hirmuista vaihtua ja nautin meidän arjesta ihan älyttömän paljon. Islalle on muodostunut tarkat rytmit, joten on kiva suunnitella päiviä, kun tietää tasan milloin toinen syö ja nukkuu. Kerroin joku aika sitten, että Islan rytmit ovat vähän muuttuneet ja voivottelin aikaisia aamuja, mutta nyt jonkin aikaa ennen seitsemää heränneenä voi sanoa, että kaikkeen tottuu. Isla on niin ihana ilopilleri aamulla ja viihtyy lelujen parissa hyväntuulisena, joten olen saanut juoda aamukahvini rauhassa ja herätä kunnolla päivään. Tosin nyt monena aamuna olen skipannut kahvin ja mennyt itsekin päikkäreille samaan aikaan kuin Isla, mikä on tehnyt ihan hyvää. 

Viikonloppusuunnitelmiin kuuluu Islan kummien treffailua ja isänpäivän juhlistamista, mikä on Antille tietenkin ensimmäinen. Ihan hullua, että siitä on vain vuosi, kun siliteltiin pyöreää massuani ja haaveiltiin tulevasta isänpäivästä yhdessä pienen vauvamme kanssa. 

Islalla on kyllä maailman ihanin isä ja minulla maailman ihanin puoliso. <3 
<3: Roosa